Joku on joskus kärjistänyt, että mikään ei lopulta ole pysyvää paitsi muutos. Täysikäisyyttään juhlivan Funky Elephantin osalta tämä näkyy etenkin siinä, miten aiemmat rajat eri genrejen välillä ovat hämärtyneet. Samaan aikaan, kun perinteitämme vaalien festari tarjoaa myös vanhemman liiton groovea, yhä useampi alan artisteista ei tänä päivänä asetu oikein mihinkään yksittäiseen lokeroon vaan sekoittelee ennakkoluulottomasti kaikkea folkista funkiin, reggaeen,
hiphopiin ja nu-jazziin tai milloin mihinkin. Funky Elephant ei voi eikä sen pidä elää tästä kehityksestä erossa. Se, mikä on ’funkya’ vuonna 2012, ei välttämättä ole sama asia kuin viisitoista vuotta sitten. Eikä pidäkään olla!
Kulttuurisen murroksen ajoista kielivät myös yhteiskunnallista näkökulmaansa esille tuovat artistimme, kuten Jamaikan brutaalista todellisuudesta kriittisesti raportoiva Terry Lynn tai vallankumousta Oaklandiin aktiivisesti puuhaava The Coupin nokkamies Boots Riley. Tai vaikkapa viime vuonna aloitetun elokuvailtamme vieminen nigerialaisten Nollywood-elokuvien pariin festarin avajaispäivänä (kiitos AFAES!) ja erityisen soul food -henkisen sunnuntaibrunssin toteuttaminen Pacificossa.
Mikä näitä kaikkia sitten enää yhdistää, joku voisi kysyä. Itse asiassa paljonkin, sillä juuret ovat yhä kaikessa samat, kun tumman rytmimusiikin äärellä liikutaan. Vaikka perinteet ovat tärkeitä ja niitäkin toki vaalimme, puristisen tiukkapipoisuuden sijasta haluamme tarjota ja edustaa paljon enemmän kuin kaavoihinsa kangistunutta yksisilmäisyyttä. Kuten Asa voisi asiasta todeta, me ollaan monimuotosii!
Soulll (Joonas Kervinen) & Funky Amigos
